Alla on verkkosivulle valmis luonnos. Sisältö perustuu DVV:n ajantasaisiin Yhteentoimivuusalustan kuvauksiin ja käyttöönotto-ohjeisiin.

Yhteentoimivuusmenetelmä – yhteinen kieli tiedolle

Kun tieto ymmärretään samalla tavalla, palvelut toimivat yhdessä

Tieto voi siirtyä teknisesti moitteettomasti järjestelmästä toiseen ja silti tulla väärin ymmärretyksi. Sama sana voi tarkoittaa eri organisaatioissa eri asiaa, ja sama asia voidaan nimetä tai rakenteistaa monella tavalla.

Yhteentoimivuusmenetelmän avulla sovitaan yhdessä:

  • mitä tiedot tarkoittavat

  • mitä termejä ja luokituksia käytetään

  • miten tiedot liittyvät toisiinsa

  • miten tietosisällöt kuvataan järjestelmiä ja tiedonvaihtoa varten

  • kuka vastaa määritysten ylläpidosta.

Tuloksena syntyy yhteisesti ymmärrettäviä ja uudelleenkäytettäviä tietomäärityksiä. Ne helpottavat palvelujen, tietovarantojen, rajapintojen ja automaattisten prosessien kehittämistä.

Yhteentoimivuus ei tarkoita vain sitä, että tieto liikkuu. Olennaista on, että tiedon merkitys säilyy samana lähettäjältä vastaanottajalle – sekä ihmisille että koneille.

Menetelmä ja alusta täydentävät toisiaan

Yhteentoimivuusmenetelmä on yhteinen toimintatapa. Se ohjaa organisaatioita määrittelemään tietoja yhteistyössä, hyödyntämään jo olemassa olevia määrityksiä ja sopimaan uusien määritysten merkityksestä ja ylläpidosta.

Yhteentoimivuusalusta on Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämä maksuton työkalukokonaisuus, jolla määritykset voidaan laatia, julkaista, löytää ja ottaa uudelleen käyttöön.

Alusta ei siis yksin tee tiedoista yhteentoimivia. Yhteentoimivuus syntyy, kun toiminnan asiantuntijat, tiedon omistajat ja tekniset asiantuntijat sopivat yhdessä tiedon merkityksestä ja dokumentoivat ratkaisut yhteisellä tavalla.

Kolme työkalua – kolme näkökulmaa tietoon

Sanastot – mitä tarkoitamme?

Sanastossa määritellään toiminnan keskeiset käsitteet ja niitä kuvaavat termit.

Sanastotyö auttaa esimerkiksi ratkaisemaan, tarkoitetaanko eri palveluissa käytetyillä ilmaisuilla samaa asiaa. Yhteisesti sovittu määritelmä vähentää väärinkäsityksiä niin lainsäädännössä, palvelukuvauksissa, lomakkeissa kuin tietojärjestelmissäkin.

Sanastot vastaavat kysymykseen: Mitä asia tarkoittaa?

Koodistot – mitä arvoja käytämme?

Koodistoilla kuvataan tiedolle sallitut tai yhdessä sovitut arvot, kuten kuntakoodit, kielet, lupatyypit, toimialat tai asian käsittelyn tilat.

Kun järjestelmät käyttävät samoja koodeja ja luokituksia, tietoja voidaan yhdistää ja käsitellä automaattisesti ilman organisaatiokohtaisia muunnoksia.

Koodistot vastaavat kysymykseen: Mitä arvoja tieto voi saada?

Tietomallit – miten tiedot liittyvät toisiinsa?

Tietomalleilla kuvataan tietosisällöt ja niiden rakenteet: mitä tietoja tarvitaan, miten tiedot liittyvät toisiinsa ja millaisia vaatimuksia niihin kohdistuu.

Tietomalli voi kuvata esimerkiksi rajapinnan, rekisterin, sähköisen lomakkeen, todistuksen tai muun tietoaineiston sisällön. Mallissa voidaan hyödyntää valmiita käsitteitä, koodistoja ja aikaisemmin määriteltyjä tietorakenteita.

Tietomallit vastaavat kysymykseen: Miten tieto kuvataan ja välitetään?

Näin yhteentoimivuusmenetelmää käytetään

1. Rajaa käyttötapaus

Aloita konkreettisesta tarpeesta. Mitä palvelua, prosessia, rajapintaa tai tietovirtaa ollaan kehittämässä? Ketkä tuottavat, käyttävät ja ylläpitävät tietoa?

2. Kokoa oikeat asiantuntijat

Yhteentoimivuus on yhteistyötä. Mukaan tarvitaan tavallisesti toiminnan ja lainsäädännön asiantuntijoita, tiedon omistajia, tietomallintajia sekä järjestelmä- ja integraatioasiantuntijoita.

3. Etsi ja hyödynnä valmiit määritykset

Ennen uuden käsitteen, koodiston tai tietorakenteen luomista tarkistetaan, onko vastaava määritys jo olemassa. Uudelleenkäyttö vähentää päällekkäistä työtä ja parantaa yhteentoimivuutta myös oman hankkeen ulkopuolella.

4. Määrittele puuttuvat tiedot yhdessä

Tarvittaessa täsmennetään käsitteet, valitaan yhteiset koodistot ja kuvataan tietorakenteet. Määritykset arvioidaan yhdessä niiden toimijoiden kanssa, jotka tuottavat tai käyttävät tietoa.

5. Julkaise, hyödynnä ja ylläpidä

Hyvä tietomääritys ei jää projektin liitteeksi. Se julkaistaan löydettävässä ja uudelleenkäytettävässä muodossa, otetaan osaksi järjestelmäkehitystä ja pidetään ajan tasalla toiminnan tai lainsäädännön muuttuessa.

Käytännön esimerkki

Useat organisaatiot tarvitsevat tietoa yrityksen kotipaikasta. Yksi järjestelmä voi käyttää nimeä kotipaikka, toinen rekisteröity kunta ja kolmas teknistä kenttää registeredLocation.

Yhteentoimivuusmenetelmän avulla voidaan:

  1. määritellä, mitä yrityksen kotipaikalla tarkoitetaan

  2. sopia käytettävä termi ja mahdolliset synonyymit

  3. määritellä, käytetäänkö arvona esimerkiksi kansallista kuntakoodistoa

  4. kuvata, miten tieto esitetään rajapinnassa tai tietomallissa

  5. julkaista määritys muidenkin palveluiden hyödynnettäväksi.

Näin jokaisen uuden hankkeen ei tarvitse ratkaista samaa asiaa uudelleen – eikä vastaanottavan järjestelmän tarvitse arvailla tiedon merkitystä.

Mitä hyötyä menetelmästä on?

Yhteentoimivuusmenetelmä:

  • luo yhteisen kielen toiminnan ja teknisen kehittämisen välille

  • vähentää päällekkäisiä määrityksiä ja organisaatiokohtaisia ratkaisuja

  • nopeuttaa järjestelmien, rajapintojen ja digitaalisten palvelujen kehittämistä

  • parantaa tiedon laatua, löydettävyyttä ja uudelleenkäytettävyyttä

  • helpottaa tietojen yhdistämistä organisaatioiden välillä

  • tukee tiedon automaattista käsittelyä ja validointia

  • tarjoaa tekoälyratkaisuille täsmällisemmin kuvattua ja luotettavammin tulkittavaa tietoa

  • auttaa säilyttämään tietomääritykset myös yksittäisten hankkeiden päättymisen jälkeen.

Milloin menetelmää kannattaa käyttää?

Menetelmästä on erityistä hyötyä, kun:

  • useat organisaatiot vaihtavat tai käyttävät samaa tietoa

  • rakennetaan uutta rajapintaa, rekisteriä tai tietovarantoa

  • uudistetaan lomakkeita, todistuksia tai lupaprosesseja

  • tietoa halutaan hyödyntää automaatiossa tai tekoälyssä

  • sama tieto esiintyy useissa järjestelmissä eri nimillä tai rakenteilla

  • kansallisia tai kansainvälisiä tietomäärityksiä täytyy sovittaa omaan käyttötarkoitukseen

  • halutaan välttää uuden organisaatiokohtaisen tietomallin rakentaminen alusta asti.

Menetelmää voidaan käyttää kevyesti yhden tietovirran määrittelyssä tai laajemmin kokonaisen toimialan yhteisen semanttisen perustan rakentamisessa.

Aloita tutustumalla olemassa olevaan

Yhteentoimivuusalustan sisältöjä voi selata ja ladata ilman käyttöoikeuksien hakemista. Omien sanastojen, koodistojen ja tietomallien tuottamista varten organisaatio liittyy alustan käyttäjäksi.

Yhteentoimivuuden sparrausryhmä auttaa tunnistamaan, missä yhteentoimivuusmenetelmästä olisi hankkeellesi eniten hyötyä ja miten työ kannattaa käynnistää.

Edellinen
Edellinen

Digilompakot

Seuraava
Seuraava

Yhteiset tietomallit