Tekstiä

Poikkihallinnollisten prosessien automaatio ja asiakkaan osallistamisen minimiointi vaatii kyvykkyyden joka reagoi asiakkaan elämäntilanteen tai liiketoiminnan muutoksiin ja kykenee käynnistämään soveltuvan palvelukokonaisuuden.

Tapahtumalähtöinen arkkitehtuuri – palvelut reagoimaan muutoksiin

Tieto muutoksesta käynnistää toiminnan

Yhteiskunnassa ja yrityksissä tapahtuu jatkuvasti muutoksia: hakemus vastaanotetaan, yritys rekisteröidään, lupa myönnetään, maksu suoritetaan, tavara saapuu satamaan tai todistus peruutetaan.

Tapahtumalähtöisessä arkkitehtuurissa tällaisesta muutoksesta muodostetaan tapahtumailmoitus. Tapahtumasta kiinnostuneet ja siihen oikeutetut järjestelmät voivat vastaanottaa ilmoituksen ja käynnistää sen perusteella oman toimintansa.

Sen sijaan, että jokainen järjestelmä kyselisi jatkuvasti muilta järjestelmiltä, onko jokin tieto muuttunut, muutoksen havainnut järjestelmä julkaisee siitä tapahtuman.

Tapahtumalähtöinen arkkitehtuuri mahdollistaa siirtymisen tietojen jatkuvasta kyselystä muutoksiin reagoivaan toimintaan.

Mikä on tapahtuma?

Tapahtuma kertoo jostakin jo tapahtuneesta ja toiminnan kannalta merkityksellisestä muutoksesta. Hyvin nimetty tapahtuma ilmaistaan yleensä menneessä aikamuodossa:

  • Hakemus vastaanotettu

  • Päätös tehty

  • Yrityksen osoite muuttunut

  • Valtuutus myönnetty

  • Lähetys toimitettu

Tapahtuma ei ole käsky toiselle järjestelmälle. Se ilmoittaa tosiasian, jonka perusteella vastaanottaja päättää omien tehtäviensä, sääntöjensä ja toimivaltuuksiensa mukaisesta reagoinnista.

Tapahtumailmoitus sisältää tavallisesti tapahtuman tyypin ja ajankohdan, tuottajan, yksilöivän tunnisteen sekä tiedon tapahtuman kohteesta. Se voi sisältää myös reagoinnissa tarvittavia tietoja tai viittauksen niiden alkuperäiseen lähteeseen.

Tapahtumat ja rajapinnat täydentävät toisiaan

Perinteisessä rajapintojen käytössä järjestelmä kysyy toiselta järjestelmältä:

”Anna tämän yrityksen voimassa olevat tiedot.”

Tapahtumalähtöisessä mallissa järjestelmä voi tilata ilmoituksen:

”Ilmoita, kun tämän yrityksen tiedoissa tapahtuu muutos.”

Tapahtuma kertoo, että jotakin merkityksellistä on tapahtunut. Rajapinnan avulla voidaan tämän jälkeen hakea tarkemmat ja ajantasaiset tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Tapahtumalähtöinen arkkitehtuuri ei siis korvaa rajapintoja, rekistereitä tai tietovarantoja:

  • tapahtuma ilmoittaa muutoksesta

  • rajapinta tarjoaa tiedot tai toiminnon

  • lähdejärjestelmä säilyy tiedon auktoritatiivisena lähteenä.

Miten tapahtumalähtöinen toimintamalli toimii?

Toimintamalli voidaan tiivistää neljään vaiheeseen:

  1. Jokin merkityksellinen asia tapahtuu. Esimerkiksi viranomainen myöntää luvan tai yritys toimittaa tavaran.

  2. Tapahtuman tuottaja julkaisee ilmoituksen. Muutoksen havainnut järjestelmä muodostaa yhteisesti sovitun tapahtumailmoituksen.

  3. Tapahtuma välitetään siitä kiinnostuneille. Välityspalvelu toimittaa ilmoituksen niille vastaanottajille, joilla on oikeus ja tarve saada se.

  4. Vastaanottajat reagoivat. Yksi järjestelmä voi päivittää asian tilan, toinen käynnistää tarkistuksen ja kolmas lähettää asiakkaalle ilmoituksen.

Tapahtuman tuottajan ei tarvitse tuntea kaikkia tapahtuman käyttötapoja. Uusia palveluja voidaan myöhemmin liittää tapahtuman hyödyntäjiksi muuttamatta alkuperäistä tuottavaa järjestelmää.

Pehmeän digitaalisen infrastruktuurin rakennuspalikka

Tapahtumalähtöinen kyvykkyys ei ole vain tekninen tapahtumavälittäjä tai viestijono. Se on yhdistelmä yhteisiä toimintaperiaatteita, tietomäärityksiä, luottamusratkaisuja, rajapintoja ja teknisiä välityspalveluja.

Julkisen hallinnon pehmeässä digitaalisessa infrastruktuurissa tapahtumakyvykkyyden tehtävänä olisi välittää luotettavia signaaleja yhteiskunnan ja talouden prosesseissa tapahtuneista muutoksista.

Kyvykkyys voisi yhdistää esimerkiksi:

  • viranomaisten rekisterit ja päätöksentekojärjestelmät

  • kuntien ja hyvinvointialueiden palvelut

  • yritysten liiketoiminta- ja taloushallintojärjestelmät

  • pankit, vakuutusyhtiöt ja muut säännellyt toimijat

  • logistiikan ja kansainvälisen kaupan toimijat

  • automaatio-, analytiikka- ja tekoälyratkaisut.

Tavoitteena ei tulisi olla yksi keskitetty järjestelmä, jonka kautta kaikki tapahtumat kulkevat. Parempi tavoitetila on hajautettu mutta yhteentoimiva tapahtumaverkosto. Organisaatiot voivat käyttää erilaisia teknisiä ratkaisuja, kunhan tapahtumat kuvataan, välitetään ja suojataan yhteisten periaatteiden mukaisesti.

Julkinen ja yksityinen sektori samassa tapahtumaketjussa

Monet prosessit eivät ole yksinomaan julkisia tai yksityisiä. Yrityksen perustaminen, rakentaminen, työllistäminen, verotus, tullaus ja kansainvälinen kauppa muodostavat julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä prosessiketjuja.

Esimerkiksi kansainvälisessä tavarakuljetuksessa voidaan muodostaa tapahtumia, kuten:

  1. Tavara lähetetty

  2. Kuljetus vastaanotettu

  3. Tulli-ilmoitus hyväksytty

  4. Tarkastus määrätty

  5. Tavara luovutettu vapaaseen liikkeeseen

  6. Lähetys toimitettu

Tapahtumia voisivat tuottaa ja hyödyntää yritykset, kuljetusliikkeet, satamat, tulliviranomaiset, vakuutusyhtiöt ja rahoittajat. Kukin toimija saisi vain ne tapahtumat, joihin sillä on tehtävänsä ja käyttöoikeuksiensa perusteella tarve.

Yhteinen tapahtumamalli ei edellytä, että kaikki käyttävät samaa tietojärjestelmää. Se edellyttää, että tapahtuma ymmärretään samalla tavalla ja että sen alkuperään voidaan luottaa.

Mitä hyötyä tapahtumalähtöisyydestä on?

Tapahtumalähtöinen arkkitehtuuri voi:

  • nopeuttaa reagointia toiminnan muutoksiin

  • vähentää jatkuvaa tietojen kyselyä ja eräajoja

  • helpottaa usean toimijan prosessien automatisointia

  • vähentää järjestelmien välisiä tiukkoja riippuvuuksia

  • mahdollistaa uusien palvelujen liittämisen olemassa oleviin tietovirtoihin

  • parantaa prosessien ajantasaista tilannekuvaa

  • tarjota automaatiolle ja digitaalisille agenteille hallittuja käynnistyssignaaleja.

Kaikkea tiedonvaihtoa ei kuitenkaan pidä muuttaa tapahtumapohjaiseksi. Tavallinen rajapintakutsu on usein selkein ratkaisu, kun tarvitaan välitön vastaus yksittäiseen kysymykseen tai halutaan käynnistää tarkasti määritelty toiminto.

Mitä yhteinen tapahtumakyvykkyys edellyttää?

Suomelle kannattaa rakentaa yhteinen tapahtumalähtöisen toiminnan kyvykkyys – ei yhtä kaikenkattavaa teknistä alustaa.

Yhteiseen perustaan tarvitaan:

  • tapahtumien määrittelymenetelmä

  • yhteinen semantiikka ja tapahtumien selkeät merkitykset

  • tapahtumakatalogi, josta saatavilla olevat tapahtumat löytyvät

  • avoimiin standardeihin perustuvat tapahtumasopimukset

  • tapahtumien tuottajien ja vastaanottajien luotettava tunnistaminen

  • käyttövaltuuksien, tietosuojan ja tietoturvan hallinta

  • yhteiset periaatteet virheiden, viiveiden ja uudelleenlähetysten käsittelyyn

  • tapahtumien omistajuuden, versioinnin ja elinkaaren hallinta.

Yhteentoimivuusmenetelmä ja Yhteentoimivuusalusta voivat muodostaa tapahtumien semanttisen perustan: niiden avulla voidaan määritellä, mitä tapahtuma, sen kohde ja sen tietosisältö tarkoittavat. Avoimet standardit, kuten CloudEvents ja AsyncAPI, puolestaan tukevat tapahtumien teknisesti yhdenmukaista kuvaamista ja välittämistä.

Näin tapahtumalähtöisyydestä voi muodostua koko yhteiskunnan yhteinen rakennuspalikka, jota julkinen hallinto, yritykset ja niiden muodostamat ekosysteemit voivat hyödyntää omissa palveluissaan ja prosesseissaan.

Yhteentoimivuuden sparrausryhmä auttaa tunnistamaan tapahtumalähtöisyyteen soveltuvat käyttötapaukset sekä yhdistämään toiminnan, semantiikan, luottamuksen ja teknisen arkkitehtuurin toimivaksi kokonaisuudeksi.

Edellinen
Edellinen

Yhteiset tietomallit