Julkiset hankinnat digiaikaan

Julkisten hankintojen arvo Suomessa oli vuonna 2024 yhteensä 38,3 miljardia euroa (valtio, kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät). Hankintatieto liikkuu yli organisaatiorajojen hankintayksiköiden, tarjoajien, rekisterinpitäjien ja valvontaviranomaisten välillä, mutta nykytilassa se on sirpaloitunut useaan järjestelmään eikä kulje saumattomasti vaiheesta toiseen. Tämä hidastaa johtamista, rajoittaa analytiikkaa ja vaikeuttaa yhteentoimivuutta EU:ssa.

EU-tasolla valmistellaan samanaikaisesti hankintadirektiivien revisiota (Public Procurement Act), EU Business Wallet -konseptia ja CEN/TC 440 -standardointia, jotka muuttavat kansallisen kehittämistön lyhyen aikavälin reunaehtoja. Kansallinen hankintojen tietovaranto on ensimmäinen askel kohti elinkaarikattavaa yhteentoimivuutta, josta hyötyvät hankintayksiköt (tietoperusteinen johtaminen, vähemmän manuaalista työtä), tarjoajat (Once Only -periaate, vähemmän päällekkäistä dokumentointia), kansalaiset ja tutkimus (läpinäkyvyys) sekä markkinat (tasapuolisemmat ja rajat ylittävät kilpailutukset).

1.1     Tavoite

Koota hankinnan elinkaaren aikainen tieto yhtenäiseen ja koneluettavaan muotoon. Tietovaranto mahdollistaa yhteentoimivuuden kansallisesti, EU:n sisämarkkinoilla sekä julkaisuketjun kautta yrityksille, kansalaisille ja tutkimukselle.

1.2 Tunnistetut ratkaisut

•        Kansallinen tietovaranto, joka hyödyntää olemassa olevia rekisterilähteitä (Hilma, Tilaajavastuu, Suomen Asiakastieto, pakotelistat) sekä sopimus- ja ostolaskudataa.

•        Yhteentoimivat rajapinnat pre-award- ja post-award-vaiheiden välillä CEN/TC 440:n (prEN 17014-1 ja -2) ja Peppol-verkon pohjalta; julkaisuketjun periaatteella lähdejärjestelmä julkaisee jäsennellyn tietovirran, jota kansallinen ja EU-tason kerros rikastavat ja jakavat.

•        EU Business Wallet -integraatio Once Only -periaatteella: tarjoajan identiteetti, rekisteritiedot, todistukset ja ESPD-vastaukset haetaan rekistereistä ja esitetään koneluettavasti ilman erillistä dokumentointia.

1.3 Toimijat

Valtiokonttori (kokonaisarkkitehtuuri, tietovaranto, Tutkihankintoja.fi), VM ja TEM (lainsäädäntö ja ohjaus), HILMA-ohjausryhmä, hankintayksiköt (valtio, kunnat, hyvinvointialueet, seurakunnat). EU-tasolla komissio, komission julkaisutoimisto ja CEN/TC 440.

1.4 Tehty ja käynnissä oleva työ

Valtiokonttori julkaisi julkisten hankintojen kokonaisarkkitehtuurin 4/2024. Tutkihankintoja.fi-palvelu siirtyy Valtiokonttorille ja liitetään osaksi kansallista tietovarantoa, mikä tuo analytiikka- ja visualisointikerroksen lähemmäs lähdeaineistoja. EU-tasolla Euroopan komissio valmistelee hankintadirektiivien 2014/24/EU ja 2014/25/EU revisiota (Public Procurement Act, Q2/2026) sekä EU Business Wallet -konseptia. CEN/TC 440:n pre-award-standardeista prEN 17014-1 (viitekehys) ja prEN 17014-2 (viestiformaatit) ovat CEN Enquiry -vaiheessa; ne kytkeytyvät post-award-puolen EN 16931 -e-laskustandardiin ja muodostavat yhdessä pohjan hankinnan elinkaaren yhteentoimivuudelle.

1.5 Esteet ja hidasteet

·      Tiedon sirpaloituminen järjestelmiin, joiden tekninen toteutus ei tue koneluettavuutta; esimerkiksi HILMA-ilmoitusportaalin nykyinen toteutus ei mahdollista automaattista tiedonhakua tai tekoälypohjaista analyysia.

·      Kansallisen ja EU-tason aikataulujen eritahtisuus sekä omistajuuden hajautuminen ilman selkeää koordinaatiota.

·      Jäsenmaiden eriävät sähköisen hankinnan käytännöt (tunnistaminen, allekirjoitus, ESPD) vaikeuttavat rajat ylittävää tarjoamista.

1.6 Yhteistyön suunnat

Tietovaranto edellyttää Valtiokonttorin ja ministeriöiden yhteistyötä sekä osallistumista CEN/TC 440 -työhön ja komission konsultaatioihin. Käytännön askeleet: yhteiset tietomallit, avoimet rajapinnat, rekisteritiedon automaattinen hyödyntäminen, Tutkihankintoja.fi-palvelun integrointi ja julkaisuketjun pilotointi yhteentoimivasti EU-sääntelyn ja tietoavaruuden kanssa.

Edellinen
Edellinen

Työperäinen maahanmuutto